Kirjoittajat: Joanna Kalalahti, Pirjo Jukarainen ja Ossi Heino
KIVI-hankkeen Twitter-tili on uinaillut hiljaiseloa kesälomalla, mutta jaettavia KIVI-aiheisia uutisia olisi kuluneelle hellekesälle riittänyt twiitattavaksi lähes päivittäin. Tässäpä heti lomakauden päätteeksi tiivis katsaus kesän uutisiin blogikirjoituksen muodossa.
Kesä on paitsi hellinyt helteillä, myös koetellut monin tavoin kriittistä infrastruktuuria. On ollut sähkön- ja vedenjakelun häiriöitä ja korttimaksaminen on takkuillut. Sähköpulan uhkaa väläyteltiin samaan aikaan, kun helteiden seurauksena kaivattiin viilennystä ja ilmastoituja sisätiloja. Lisäksi vesilaitokset ovat varoitelleet pohjavesien alhaisesta tasosta ja toivoneet kuluttajilta harkintaa vedenkäytössä.
Kuva: Joanna Kalalahti
Vaikka erilaisten häiriöiden syyt vaikuttavat olleen pitkälti luonnonvoimissa, vaikutukset ovat monilta osin samanlaisia kuin ihmisen aiheuttamissa häiriötilanteissa. Häiriötilanteista on saatu arvokasta oppia – myös KIVI-hankkeen näkökulmasta – vaikkei tällaisia oppimiskokemuksia kenenkään kohdalle toivoisikaan.
Raision ja Naantalin heinäkuinen vesikriisi kosketti peräti 55 000 ihmistä. Putkirikon johodosta syntynyt häiriötilanne pitkittyi viikon mittaiseksi ja sattui vielä pahimpaan helleaikaan. Veden käyttörajoitukset alkoivat maanantaina, ja niiden arveltiin tuolloin kestävän seuraavaan viikkoon asti. Varmuudella ei pystytty sanomaan, kuinka pitkään putkirikon korjaamisessa menisi, tai kuinka pian vesi olisi jälleen käyttökelpoista. Vedenkeittokehoitus poistettiin viikkoa myöhemmin sen alkamisesta suurimmassa osassa Raisiota ja manner-Naantalissa. [1] [2] [3] [4]
Häiriötilanne aiheutti monenlaisia käytännön seurauksia. Veden tulo ei lakannut kokonaan, mutta vesi kehotettiin keittämään elintarvikekäyttöön ja veden käyttöä kehotettiin rajoittamaan. Suihkussa sai käydä, mutta samalla varoiteltiin, että vedenpaine ei riittäisi nostamaan vettä korkeimpien kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. Naantalilaisen kauppiaan mukaan 3000 litraa vettä oli myyty tiistaiaamupäivän aikana, samoin 150 vesikanisterin lava hupeni puolessa tunnissa tiistaiaamuna. Pulloveden kerrottiin niinikään loppuneen Turun seudun kaupoista jo maanantaina, kun ihmiset olivat hamstranneet vettä tuleviksi päiviksi. Suun terveydenhuollon palveluita oli jouduttu supistamaan tiistaina Raisiossa ja Naantalissa, sillä hammashoidon monissa toimenpiteissä tarvitaan vettä. Elintarviketuotantoon mm. Raisio Oyj:n Raision tehtaalla tuli katkos. Veden keittäminen helleaikaan tietysti nosti asuntojen lämpötiloja entisestään. [1] [2] [3] [4]
Pitkään jatkuneet kesähelteet ja kuivuus ovat aiheuttaneet sen, että pohjavesien tasot ovat laskeneet alas. Monet vesilaitokset ovat kehottaneet kuluttajia välttämään turhaa veden käyttöä ja ohjeistaneet käyttämään vettä esim. pyykinpesuun yöaikaan tasaamaan vedenkulutusta. Kehotukset johtuvat alhaalla olevista pohjavesitasoista. Toisaalta hellejakso on myös lisännyt vedenkulutusta. [5]
Heinäkuun lopulla ilmeni laajoja korttimaksamisen ongelmia, jotka koskivat useita suomalaispankkeja. Syyllistä selviteltäessä todettiin, että tilanne oli osa suurempaa suomalaista tietoliikennehäiriötä. Perimmäiseksi syyksi paljastui energiayhtiö Fortumin kangerrellut sähkönsyöttö, mikä johti siihen, että osa teleoperaattori Elisan palvelimista ei toiminut konesalien kuumennuttua. Tästä aiheutui ongelmia tietotekniikan palveluyhtiö CGI Filandille, joka on korttimaksuja käsittelevän Netsin alihankkija. [6] [7]
Helsingissä sattui heinäkuun lopulla poikkeuksellisen pitkä, yli 12 tuntia kestänyt sähkökatko Katajanokalla. Katkon kerrottiin johtuneen kahdesta erillisestä viasta keskijänniteverkossa. Sähkökatko koski enimmillään yli 600 asiakasta. [8]
Heinäkuun puolivälin tienoolla paloi mahdollisesti korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta muuntaja Olkiluodon ydinvoimalan edustalla, jolloin kakkosreaktori putosi valtakunnan sähköverkosta. Väläyteltiin jopa tilanteesta seuraavan sähköpulan uhkaa, joka kuitenkin poistui, kun korjaustyöt saatiin tehtyä ripeästi. [9] [10]
Elokuun alussa Kuopion kotihoidon turvapalveluissa oli laajasta, ylikuormituksesta aiheutuneesta tietoliikennehäiriöstä seuranneita ongelmia, joiden seurauksena hälytys ei välittynyt asiakkaan turvapuhelimesta kotihoidon turvapalveluun. Häiriö vaikutti kaikkiaan noin sataan kotihoidon asiakkaaseen ja kaksi asiakasta oli joutunut kaaduttuaan odottamaan apua pidempään, kun turvapuhelin ei toiminut. Turvapalvelussa on kaikkiaan noin 1300 asiakasta. [11] [12]
Pohjois-Lapissa puolestaan kaikki puhelinverkot ovat olleet kesän aikana pisimmillään kaksi vuorokautta pois käytöstä sähkökatkon vuoksi. Häiriöt ovat aiheuttaneet vakavaa turvattomuutta, kun välimatkat ovat pitkiä ja apua hätäkeskuksenkaan kautta ei ole saanut. Operaattorit toimivat harvaan asutuilla alueilla usein samassa mastossa, jolloin sähkönsyötön häiriö vaikuttaa lamauttavasti kaikkeen viestiliikenteeseen. [13]
Metsäpalot ovat työllistäneet palokuntia. Pelastustoimi on ollut jaksamisensa äärirajoilla, apua on tarvittu eri puolilta maata. Myös vapaaehtoiset ovat osallistuneet sammutustöihin. Onkin taas herätelty keskustelua metsäpaloihin ja myrskyraivauksiin keskittyvästä vapaaehtoisreservistä, joka voisi koostua joko perinteisiä vapaapalokuntataustaisista sammuttajist tai maallikoista, jotka saavat kevyen palokuntakoulutuksen. [14] [15] [16] [17]
Edellä kuvattujen lisäksi pitkäkestoisten helteiden päätteeksi on usein odotettavissa rajuilmoja. Niitä nähtiin tänäkin kesänä paikoitellen lähes koko maassa. Ukkoset ovatkin jo ehtineet aiheuttaa monenlaista häiriötä, kuten sähkökatkoja ja lainehtivia katuja, kun voimakkaat sadekuurot saivat monien kaupunkien keskustat tulvimaan vedestä. Vesivahingoilta, vaaratilanteilta ja liikennetukoksilta ei vältytty, kun sadevedet koettelivat infrastruktuurien kapasiteettia. [18] [19] [20]
Kuva: Joanna Kalalahti
Kuten todettua, monet (jolleivät kaikki) ongelmista ovat aiheutuneet poikkeuksellisen pitkästä hellejaksosta, jonka seuraukset (lisääntynyt vedenkulutus, ilmastoinnin lisäämä sähkönkulutus) ovat entisestään kuormittaneet kriittistä infraamme. Suomen ilmasto aiheuttaa lisähaasteita sekä talven pakkasjaksojen kovassa kylmyydessä kuin kesän hellejaksojen kuumuudessa. Näihin haasteisiin on perinteisesti osattu varautua hyvin, mutta kuluneen kesän kokemukset synnyttävät mielessä myös huolia ja uhkakuvia varautumisen tilasta – pitkälti siksi, että niin monet tämän päivän itsestäänselvyytenä pidetyistä palveluista ovat riippuvaisia tietoliikenneverkoista ja sähköstä.
Kun tarkastellaan heinäkuun lopun korttimaksuhäiriötä, voidaan todeta, että sähkönsyötön Fortumilta Elisan konesaliin piti olla katkeamatonta, mutta näin ei ollutkaan (vaikka tilanteen todettiinkin olleen poikkeuksellinen). Myös Katajanokan pitkäkestoisen sähkökatkon todettiin olleen poikkeuksellinen. Helsingin sähkönverkko kerrottiin olevan rakennettu rengasmaisesti, mikä mahdollistaa sähköjen kytkemisen toista reittiä vikatilanteessa. Katajanokan tilanteessa se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska kyseessä oli kaksi samanaikaista vikaa, jotka kohdistuivat saman alueen keskijänniteverkkoon. [8]
Juuri näihin poikkeuksiin olisi kenties syytä kiinnittää erityistä huomiota. Koska niihin ei ole epätodennäköisyyteen vedoten (tai jopa mielikuvituksen puutteen vuoksi?) niin hyvin varauduttu, aiheutuneet häiriöt ja ongelmat voivat olla monimutkaisuudeltaan, suuruusluokaltaan ja seurauksiltaan paljon hankalammin ratkaistavissa. Eräässä tutkimuksessa [21] kuvataan konkrettisin esimerkein, miten yli vuosi ennen hurrikaani Katrinan iskua oli toteutettu vastaavaan skenaarioon perustuva suunnitteluharjoitus. Koska se koettiin niin epätodennäköisenä ja äärimmäisenä tilanteena, suunnitteluprosessin tuloksena suositeltuja toimenpiteitä ja oppeja ei toteutettu. Samassa tutkimuksessa toisena vastaavana esimerkkinä on se, miten WTC-tornien suunnittelussa ja turvallisuuussuunnittelussa ei oltu osattu huomioitu mahdollisuutta, että tornit voisivat romahtaa. Ei oltu myöskään ymmärretty, että voisi tapahtua jotakin sellaista, joka ylittäisi kaikki kuviteltavissa olevat resurssit New Yorkissa. Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden yhtenä osasyynä voidaan myös pitää sitä, että ennakkoon ei oltu varauduttu epätodennäköisen korkeaan tsunamiaaltoon – joka kuitenkin voisi olla mahdollinen [22]. Poikkeuksia on hankala ennustaa, mutta pitäisikö varautumisajattelun nykymaailmassa enemmän ottaakin huomioon erityisen poikkeukselliset tilanteet?
Laajan korttimaksuhäiriöin myötä mieleen hiipi myös epäilys siitä, missä määrin kriittisen infran haavoittuvuus on oikeasti ymmärretty, kun pankkijärjestelmien osalta kaikki munat näyttäisivät olevan samassa korissa – saman korttimaksuja käsittelevän yrityksen hoidossa, saman palveluntarjoajan samaisessa konesalissa? Entä olemmeko halukkaita tinkimään sähkön ja tietoliikenteen myötä saavutetusta kehitys- ja palvelutasosta, vai tulisiko siihen toisaalta panostaa vielä enemmän resursseja? Vanhustenhuollon turvarannekkeet ja matkapuhelimet luovat osaltaan turvallisuutta (ja turvallisuuden tunnetta), mutta osaammeko enää toimia ilman niitä? Kun on kuluneen kolmen kuukauden aikana ollut kahdesti kaupassa hetkellä, jolloin asiakaskuulutus on kertonut korttimaksuhäiriöstä, jonka vuoksi vain käteinen kelpaa kassoilla, on melko taipuvainen pitämään kynsin ja hampain kiinni käteisrahasta, vaikka ajoittain siitä luopumista väläytelläänkin [23] [24].
Tässä kirjoituksessa on tarkasteltu useita erillisiä tapahtumia, jotka eivät suoraan kytkeydy toisiinsa, mutta ovat aiheuttaneet (tai voisivat aiheuttaa) erilaisia ketjuttuneita seurauksia. Ne ovat tapahtuneet kaikki vain noin kuukauden tarkastelujakson aikana, lähes samanaikaisesti. Vaikka esimerkiksi metsäpalot eivät ole suoraan kytköksissä kriittiseen infrastruktuuriin, on hyvä muistaa, että useat päällekkäiset ja paljon työvoimaa vaativat tehtävät, vieläpä lomakauden aikaan, vievät nopeasti palokuntien resurssit äärirajoille, ja pahimmillaan sen ylikin. Aivan kuten Länsi-Suomen pääkirjoitus painottaa, uudentyyppisiin uhkiin pitäisi pystyä varautumaan nykyistä paremmin [25].
Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen kiteyttää hellekesän pääsanoman oivallisesti: ”Sellaiset terveiset voisin lähettää eri kuntien kollegoille, vesiyhtiöille ja yhtymille, että varautukaa, varautukaa, varautukaa.” [4]
Lähteet:
[1] Raision ja Naantalin laajan vedenjakeluhäiriön vaikutukset näkyvät jo terveydenhuollossa – kauppojen hyllyt tyhjentyneet pullovedestä Yle 31.7.2018 (Joni Piirainen)
[2] Vesikriisi keskellä porottavaa hellettä: Jopa 55?000 ilman ilman puhdasta hanavettä Raisiossa ja Naantalissa HS 31.7.2018 (Toni Lehtinen, Saara Tammi)
[3] Raision ja manner-Naantalin vedenkeittokehotus päättyy Yle 6.8.2018 (Sannimari Lehtilä)
[4] Naantali ilmoitti vesikriisistä kännykkään, Raisio ei – kaupunginjohtaja kritiikistä: ”Tekstiviestikään ei tavoita kaikkia” Yle 2.8.2018 (Kimmo Gustafsson)
[5] Tiskit ja pyykit koneeseen keskiyöllä – vesilaitokset kehottavat tasaamaan kulutuspiikkejä Yle 24.7. (Hanne Leiwo)
[6] Laaja korttimaksujen häiriö johtui Fortumin sähkönsyötön kangertelusta – ongelma on korjattu (HS 29.7.2018)
[7] Korttimaksut onnistuvat taas normaalisti – sähkönsyöttövika johti konesalien kuumenemiseen Yle 29.7.2018 (Esa Koivuranta)
[8] Katajanokkaa piinannut pitkä sähkökatko on ohi Yle 24.7.2018 (STT)
[9] Muuntaja paloi Olkiluodon ydinvoimalan edustalla – kakkosreaktori putosi valtakunnan sähköverkosta Yle 18.7.2018 (Jenni Joensuu)
[10] Uhka sähköpulasta näyttää väistyvän – sähkönkeskeytyksiä ei pitäisi tulla Yle 19.7.2018 (Nadja Mikkonen)
[11] Kuopion kotihoidon turvapalveluissa on häiriöitä – tilanne voi pahentua Yle 3.8.2018 (Helmi Nykänen)
[12] Kuopion kotihoidon turvapalveluissa oli häiriö viikonloppuna: sadan turvapuhelimet eivät toimineet HS 5.8.2018 (Salla Varpula)
[13] Kyläkauppias avautuu Lapin Kansalle kahden päivän puhelinpiinasta: Verkot kaatuivat täysin, edes 112:een ei voinut soittaa: ”Asiakkaat olivat peloissaan” MTV 21.7.2018 (Carlos Sunila)
[14] Maastopalosuma painaa: pelastajat jaksamisen rajoilla ja vapaaehtoisten valmius nostettu ennätyskorkealle Yle 1.6.2018 (Iina Kluukeri)
[15] Pyhärannan metsäpalon sammuttajista parhaimmillaan kolmasosa on ollut Pirkanmaan palokunnista Yle 20.7.2018 (Jouni Tanninen)
[16] Metsäpalon sammuttaminen on tiukkaa taistelua Kauhavalla – ”Keli syö miestä ja kalustoa” Yle 30.7.2018 (Hanne Leiwo)
[17] SPEK:n palokuntajohtaja esittää Suomeen metsäpalosammuttajia – Savusukelluskelpoisten sammuttajien väsyttäminen metsässä ei ole järkevää Yle 26.7.2018 (Marcus Ziemann)
[18] Ei sata, vaan peräti 20 000 salamaa – torstai on ollut kesän rajuin salamapäivä, katso video lainehtivista kaduista Yle 2.8.2018 (Tatu Kuukkanen)
[19] Ukkosmyräkkä pyyhkäisi yli Hämeenlinnan – keskusta lainehti ja salamat aiheuttivat tuhoa Yle 2.8.2018 (Tiina Kokko)
[20] Ukonilma riehui torstai-iltana Pirkanmaalla, pelastuslaitokselle kymmeniä tehtäviä Yle 3.8.2018 (Jouni Tanninen)
[21] Moats, J.B., Chermack, T.J. & Dooley, L.M. 2008. Using Scenarios to Develop Crisis Managers: Applications of Scenario Planning and Scenario-Based Training. Advances in Developing Human Resources 10(3), 397-424.
[22] Funabashi, Y. & Kitazawa, K. 2012. Fukushima in review: A complex disaster, a disastrous response. Bulletin of the Atomic Scientists 68(2), 9-21.
[23] Suomalaiset pitävät kiinni käteisestä, vaikka ruotsalaiset siitä luopuvat Yle 18.7.2018 (Antti Ruonaniemi)
[24] Suuri kuntosaliketju lopettaa käteisen käytön Suomessa – seuraavatko muut yritykset perässä? Yle 30.6.2018 (Elina Äijö)
[25] Uudet uhkakuvat vaativat varotoimia Länsi-Suomi 1.8.2018 (pääkirjoitus)
