Kirjoittaja: Joanna Kalalahti
KIVI-hankkeen ohjausryhmän kokous 17.4.2018 järjestettiin Tampereella Suomen Punaisen Ristin Kalkun logistiikkakeskuksessa. Ennen kokousta ohjausryhmäläisillä oli mahdollisuus tutustua logistiikkakeskuksen toimintaan.
Logistiikkakeskus ylläpitää SPR:n kansainvälistä auttamisvalmiutta. Logistiikkakeskus huolehtii katastrofiapu- ja kehitysyhteistyöhankkeiden avustustarvikkeiden ja katastrofivalmiusyksikköjen välineistön hankinnasta, pakkaamisesta, kuljetuksesta ja varastoinnista. Katastrofivalmiusyksiköitä pidetään jatkuvassa lähtövalmiudessa. SPR on tehnyt kotimaan avustustarvikkeiden varastoinnista sopimuksen Huoltovarmuuskeskuksen kanssa, ja resurssit ovat siten käytettävissä myös kotimaan tarpeisiin tilanteen niin vaatiessa.
SPR tarjoaa Suomesta maailmalle sekä rahallista tukea että materiaali- ja henkilöapua. Tarjottava apu on hätäapua katastrofin jälkeen, mutta myös pitkäaikaista kehitysyhteistyötä, jonka päätavoitteena on vahvistaa haavoittuvaisten ihmisten ja yhteisöjen katastrofikestävyyttä. Tavoitteena on, että yhteiskunnat, yhteisöt ja yksilöt kykenevät ennakoimaan ja torjumaan riskejä, mutta myös vastaamaan onnettomuuksiin ja katastrofeihin niitä kohdatessaan sekä toipumaan niistä. Pyrkimyksenä on myös vahvistaa paikallisten toimijoiden (esim. viranomaiset ja kansalliset yhdistykset) kykyä toimia yhdessä onnettomuus-ja kriisitilanteissa sekä niiden jälkeen.
Vierailullamme kävimme ensin keräysvaatteiden lajittelukeskuksessa, jossa vaatteet pakattiin 200 samanlaista vaatekappaletta (esim. t-paitoja) sisältäviin paketteihin. Vaatteet saadaan puristimella mahdollisimman tiiviiksi paaleiksi.
Seuraavaksi siirryimme valtavankokoisiin varastotiloihin, joihin oli varastoitu avustustavaraa, mm. huopia ja keittiötarvikepaketteja. Varastosta löytyy myös katastrofivalmiusyksiköiden (Emergency Response Unit, ERU), esim. kenttäsairaaloiden, moduleita. SPR:n katastrofivalmiusyksiköt on luotu mm. luonnononnettomuuksien, ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien, aseellisten ja muiden kriisien aikaansaamiin humanitaarisiin avuntarpeisiin. Mikäli SPR:n katastrofivalmiusyksikkö toimii Punaisen Ristin kansainvälisen komitean operaation osana konfliktialueella, puhutaan nopean toiminnan yksiköstä (Rapid Deployment Unit, RDU).
ERU-yksiköiden varustus ja henkilökunnan koulutus on yhteensopivaa viidentoista muun maan Punaisen Ristin vastaavien yksiköiden kanssa. ERU vastaa kriittisiin tarpeisiin tarjoamalla puhdasta vettä ja ruokaa sekä apua terveydellisiin ja lääkinnällisiin tarpeisiin, samoin kuin hygieniaan ja asumiseen. Valmiisiin ERU-yksiköihin kuuluu esim. yleissairaala, kirurginen sairaala ja terveysasema.
SPR:n nopean lähdön yksiköt saavat tiedon avuntarpeesta, kun maailmalla tapahtuu katastrofi tai kriisi. He lähtevät mutamien tuntien kuluessa matkaan avuntarpeen arviointi-, johtamis- ja viestintätehtäviin. Tilanteesta ja pyynnöistä riippuen lähetetään muuta henkilöstöä tai ERU- / RDU-yksiköitä, esimerkiksi kokonainen sairaala, jollaisen pääsimme näkemään SPR:n logistiikkakeskuksessa pystytettynä:
Oli vaikuttavaa havaita, kuinka hyvin kaikki asiat on mietitty jo ennakkoon, jotta avun tarpeen tullessa kaikki sujuu nopeasti ja jouhevasti. Esimerkiksi SPR:n kenttäsairaala on toimintakuntoisena kohteessa jo 48 tunnissa avunpyynnöstä. Hätäapuyksiköiden laitteet ja tarvikkeet on pakattu yksityiskohtaisten ERU-suunnitelmien pohjalta samankokoisiin kuljetuslaatikoihin. Niistä kootaan toimintavalmiita, moduleiksi suunniteltuja yksiköiden osia. Esimerkiksi kenttäsairaaloissa on mukana vedenpuhdistukseen ja sähköntuotantoon tarvittavat laitteet. SPR:llä on yli 500 000 ihmisen päivittäiset hätätarpeet täyttävä vedenpuhdistuskapasiteetti.
Standardoinnilla ja käyttökoulutuksella taataan, että kaikki Punaisen Ristin katastrofikoulutetut työntekijät pystyvät käyttämään myös muiden maiden ERU-varusteita. Pienemmät hätäapuyksiköt (ns. tukiyksiköt) sulautuvat osaksi esimerkiksi kenttäsairaalaa, mutta ovat käytettävissä myös kotimaisissa ja lähialueen suuronnettomuuksissa sellaisinaan.
Paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioidaan hätäapuyksiköiden toiminnassa, ja työskentely tapahtuu yhdessä paikallisten Punaisen Ristin työntekijöiden kanssa. Katastrofialueelle lähetettyjen yksiköiden välineet ja kalusto jäävät kohdemaahan, jolloin ne toimivat tuhoutuneen sairaalan tilalla ja alkupääomana uutta sairaalaa pystytettäessä.
Vierailu teki vaikutuksen ja herätti ajatuksia. Vaikka Punaisen Ristin toiminta on nopeaa, KIVI-hankkeen näkökulmasta nousi esiin myös keskustelua siitä, kuinka katastrofin sattuessa ollaan kuitenkin ensimmäiset kaksi vuorokautta pitkälti yksityisten ihmisten antaman avun varassa.
KIVI-hanke kiittää Suomen Punaista Ristiä vierailun toteutuksesta!
Lähteinä artikkelissa on käytetty Suomen Punaisen Ristin WWW-sivuilta löytyvää tietoa (https://www.punainenristi.fi/tyomme-maailmalla, https://www.punainenristi.fi/logistiikkakeskus) sekä SPR:n Maailman nopeinta hätäapua -esitettä (painettu).
